Alapeuran Angus

Tilan isäntäparina toimii Vesa ja Sirpa Sunio, vuodesta 1990 lähtien. Tilan työt he tekevät pääasiassa kahden.  Vähäisissä puintitöissä käytetään urakoitsijaa.

Omaa peltoa meillä on viljelyksessä n. 100 ha. V. 2011 siirryimme pelloilla luomutuotantoon, jolloin siirtymäkauden jälkeen v. 2014 peltoviljelymme saa kokonaan luomustatuksen, osa pelloista jo v.2013.

Naudoilla siirryimme luomuun keväällä huhtikuussa 2023. Tuon  jälkeen syntyvät naudat ovat  luomueläimiä, muut vasta siirtymääajan jälkeen,.3/4 elinajasta täytyy olla  eläinten luomuun liittymispäivämäärän jälkeen, vasta silloin ehto täyttyy.

Pellon kasvukunnosta halutaan pitää huolta monipuolisilla nurmiseoksilla ja laidun- sekä viljelykierrolla.

Karja ruokitaan tilan pelloilta saatavilla rehuilla ja ravinteet palautetaan takaisin kiertoon kuivalannan muodossa. Vain kivennäiset ja vitamiinit sekä tarvittaessa valkuaislisänä rypsiä ostetaan. Eläinten ruokinta perustuu esikuivattuun korsirehuun. Kasvatettaville sonneille väkirehun osuus on max. 30% kuiva-aineesta, hiehoilla osuus on minimaalinen.

Peltotyöt tehdään oman väen voimin. Tilan viljely perustuu pääasiassa nurmen viljelyyn; laitumiin ja säilörehunurmiin. Nurmi onkin erinomainen hiilensitoja. Nurmissa suositaan palkokasveja ja monimuotoisuutta; erilaisia nurmi- ja palkokasveja: timotei,nadat,raiheinät, puna-, valko- ja alsikeapila,virnat, sinimailanen. Lisänä hieman viljaa sekä hernettä tai härkäpapua.Tavoitteena tiheä, kasvilajeiltaan ja lajikkeiltaan  monipuolinen nurmi, jossa rikkakasveilla ei ole tilaa.

Tilan tuotantosuuntana on emolehmätuotanto. Tilalla kasvatetaan puhdasrotuista aberdeen angus -lihakarjaa. Tilalta myydään eloon jalostuseläimiä; siitossonneja ja kantavia hiehoja. Lisäksi myymme teuraseläimiä sekä lihaa suoramyyntinä.

Emolehmät pääsevät toteuttamaan pihatossa ja laitumilla lajinmukaista käyttäytymistään. Poikimiset ajoittuvat maalis-huhtikuulle. Poikiminen tapahtuu muista erillään poikimiskarsinassa, jossa emä ja vasikka leimaantuvat toisiinsa pari päivää. Sen jälkeen ne siirretään muiden poikineiden emojen ryhmään, jossa vasikat ovat emojensa kanssa seuraavat puoli vuotta. Emot laiduntavat vasikoidensa kanssa laitumilla kesän alusta syksyyn saakka, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emoistaan ja siirretään tilan kasvattamoon.

Tilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin. Talvellakin emot pääsevät liikkumaan vapaasti pihatosta ulos jaloittelu-/ruokintatarhaan. Sisällä pihatossa niillä on turpeella ja oljella kuivitettu pehmeä ja kuiva makuualusta. Palaessaan alusta tuottaa lämpöä, jolloin se on talvellakin lämmin, pehmeä ja sula. Panostamme runsaaseen kuivitukseen, koska eläinten hyvinvointi ja puhtaanapysyminen ovat meille tärkeitä. Tilamme kuuluu nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä NASEVAan, johon liittyy vuosittaiset eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit. Lisäksi tilamme kuuluu eläinten hyvinvointituen piiriin, jossa edellytetään eläinsuojeluasetuksen vaatimaa vähimmäistasoa parempia olosuhteita. Parempia olosuhteita ovat esimerkiksi kuivitetut makuualustat tilan kaikille naudoille tai vasikoiden olosuhteiden parantaminen. Lisämukavuutta tuo naudoilla käytössä oleva karjaharja, johon lehmät voivat käydä harjaamassa itseään.

Hyvinvointiin kuuluu myös turvalliset käsittelytilanteet sekä naudoille että ihmisille; hoitajille sekä mm. eläinlääkärille tai seminologille. Hoidot toteutetaan turvallisesti käsittelyhäkisssä, jossa eläin saadaan kiinni turvallisesti, se ei pääse liikkumaan ja loukkaamaan itseään tai käsittelijää. Eläin myös rauhoittuu käsittelyn ajaksi kokiessaan paikan turvalliseksi.

Tilan tuotannossa myös ympäristö otetaan huomioon. Lähes kaikki pellot ovat talviajan kasvipeitteisiä, mikä vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Nurmi on erinomainen hiilensitoja. Laiduntavat lehmät muuttavat ihmisille sopimattoman nurmen erinomaiseen ja maukkaaseen muotoon meidän syötäväksi.

Jaloittelutarhaan kertyvä neste johdetaan entiseen sikalan virtsasäiliöön. Sieltä se ajetaan kasvukaudella hyötykäyttöön pellolle. Myös kaikki kuivalannat ajetaan pelloille kasvukaudella tarkkuuslevittimellä. Kuivikkeena käytetty turve sitoo hyvin lannan ja virtsan ravinteet. Laiduntavat emolehmät ovat hyviä rantojen hoitajia estäen pusikoitumisen ja pitäen rannat avoimina.

Tilalla käytetään oman maakunnan puusähköä  sekä osa energiasta tulee navetan katolla olevien aurinkopaneeleiden avulla aurinkosähköstä. Lämpö sekä lämmin vesi tuotetaan oman tilan metsähakkeella.